Tuli ei valehtele.
Kytö syntyi yksinkertaisesta halusta: tehdä rehellistä ruokaa rehellisistä raaka-aineista.
Miksi Kytö?
Kytö on vanha suomalainen sana — se tarkoittaa kytemistä, hiljaa hehkuvaa tulta tuhkan alla. Ei riehuvaa liekkiä, vaan syvää, tasaista lämpöä, joka muuttaa raaka-aineen jotain paremmaksi.
Tämä on keittiömme filosofia. Ei nopeiden temppujen eikä teknisten kikatteluiden. Aikaa, kärsivällisyyttä ja tulen luonnollista viisautta.
Pääkokki Miia Hämäläinen
Mian matka keittiöön alkoi isoäidin kotona Savossa, jossa ruoka valmistettiin aina siitä mitä puutarhasta löytyi ja mitä metsä antoi. Työskenneltyään Pohjoismaisissa ravintoloissa hän palasi Suomeen selkeällä visiolla: tehdä juurillaan seisovaa, modernia suomalaista ruokaa.
"En halua häivyttää raaka-aineen omaa makua. Haluan vahvistaa sitä — tulella, ajalla ja kunnioituksella."
Elävä tuli
Kaikki Kytön pääruoat valmistetaan puuhiilellä lämmitetyllä grillillä tai savuuunissa. Ei induktiota. Ei muuntajia. Pelkästään puu, tuli ja aika.
Savun ja hiiloksen tuoma syvyys on se elementti, jota ei voi toistaa muilla menetelmillä — se on rehellinen tunnustus luonnolle.
Ihmiset raaka-aineiden takana
Juhani Lindström
Juhani on kalastanut samaa Saaristomeren väylää isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä. Kala saapuu meille joka aamu kello kuudelta — tuoreempaa ei voi saada.
Kaija & Markus Virtanen
Virtasen tila kasvattaa luomulihaa 47 hehtaarin laitumilla. Heidän hiehonsa syövät vain peltojensa ruohoa. Teuraseläin kulkee 38 kilometriä — ei enemmän.
Reetta Mäkinen
Reetan biodynaminen yrttitarha toimittaa meille kausiyrttejä, syötäviä kukkia ja harvoja villikasveja, joita ei löydy kaupasta. Kerätään aamuisin ennen kuumuutta.
Pohjanmaan juustola
Pienmeijeri, joka valmistaa juustoja perinteisillä menetelmillä lehmänmaidosta. Heidän kypsyttämänsä raejuusto on ainoita, joka kestää avotulen lämmön hajotessaan.